Posts Tagged: kukat
Auringonkukka
Toinen tai ties mones trendaava aihe tähän aikaan vuodesta on auringonkukkakuvat. Tämä on omalta pihalta.
Kuvassa on harvinaista se, että se on Polaroid-kuvaksi harvinaisen onnistunut. En tee näille muuta käsittelyä kuin rajauksen. Skannaan Epson ET-2650 monitoimihärvelin skannerilla JPG-muotoon ja se siitä. Skannaa värit oikeinkin sellaisina kuin ne alkuperäisessä kuvassa ovat.
(Trendaavia on sienisaaliskuvia ei tule – lupaan sen – ehkä.)
Hosta sieboldiana
Olen kuullut, että jotkut leikkaavat kuunliljoista kukkavarret pois, koska kukat eivät ole niin nättejä. Minä jätän mm siksi, että on kiva seurata kun isot kimalaiset kömpivät kukan sisälle, nuolaisevat kerran, peruuttavat ja lentävät seuraavaan kukkaan. Pitäisivät peruuttaessa vielä sellaista piip, piip ääntä, niin olisi vielä mukavampaa.
Kuvassa kimalainen on valitettavasti just kukan sisällä, niin ei näy. Polaroid on vähän hidas hyönteiskuvauksiin.
Auringonkukkaissesonki oli ja meni
Ei haittaa. Nyt ne alkavat olla kauneimmillaan. Eivät ultra bran keltaisia vaan kauniin ruskeita. Peippoja lentelee ympärillä ja tiklit tiklittää.
Leinikki vs korte
Koivu ainakin on selvinnyt kortteen varjosta, mutta miten käy leinikin. Ihan sama. Menen kotiin. Hyttysiä on niin paljon, että ne syövät kohta paitaan reiän. Tänä vuonna ei ole tullut hankittua siedätystä, vaikka ollaan jo heinäkuussa.
–
Luvannut en ruusutarhaa
Aikaisemminkin olen tainnut kirjoitella ja vähän suunnitellutkin projektia aiheesta: Luonnonvaraiset ruusut ja luontoon karanneet kotipihan ruusut, omenapuut sekä muut kotipihan kasvit. Aikapula ja ajoittamisongelma on ollut, tutkimussuunnitelma puuttuu ja Akatemian rahoitus hakematta ja saamatta. Aiheeseen taas viisitoista minuuttia perehtyneenä pitäisi jo osata perääntyä. Ruusuja ja niiden hybridejä on satoja ellei tuhansia.
Kolme löysin viime kerralla. Ensimmäinen on ainakin joku puutarhamalli. Kerrottu kukinto on halkaisijaltaan noin 40 mm. Toinen on varmaan metsäruusu ellei ole orjanruusu tai karjalanruusu. En minä muistanut tarkistaa tuntomerkkejä. Kolmas lienee juhannusruusu.
—
—
Käenkaali, ketunleipä – Oxalis acetosella
Taas kukkakuvilla. Tunnelma on hyvä, kasvin tunnusmerkkejä näkyvissä. Eikös se sitten ole hyvä.
Kohta alkaa taas hyttyskausi. Sitten otetaankin vain pikakuvia.
Vanha paikka – parempi mieli
Kevät teki temppunsa ja räjäytti kaiken vihreäksi. Ensin hannataan ja hannataan sitten kaikki heti päälle. Se kaikkein ohuin ja hennoin vihreä jäi tänä vuonna näkemättä. Valkovuokkoja kyllä riitti vielä pitkälti äitienpäivän jälkeenkin.
Onhan nää sellaisia #suomi100 kuvia, mutta menköön.
–
–
Kurjenmiekka – Iris pseudacorus
On pahin haaste, jonka kukkaiskuvista tiedän. Minulla on visio eli näky, millaista kuvaa olen hakemassa. Valitettavasti muutamalla muullakin on ollut saman suuntainen näky, joten aivan originaalia ja alkuperäistä en taida saada sitten joskus aikaan. Hienoin näkemäni kurjenmiekkakuva oli sellainen, jossa näitä oli satoja. Minä löydän yleensä vain yhden kasvin esiintymiä, jossa muutama kukinto. Kun kuvaa pitäisi ottaa niin:sataa, on pilvistä, kukka on jo ränsistynyt, en jaksa lähteä kuvauspaikalle niin myöhään kuin pitäisi, en jaksa lähteä kuvauspaikalle niin aikaisin kuin pitäisi, kukkaa ei voi saavuttaa mukana olevilla varusteilla, olen lähellä kukkaa, mutta juovuksissa jne…
Olen päätynyt siihen, että hyvän kurjenmiekkakuvan ottaminen on Eurojackpottia tai ammattimaista toimintaa. Tällainen tästä tällä kertaa tuli.
Metsä(nar)sissi
Sieltä se taas puski risujen joukosta. Kaikki eivät kukkaan asti jaksaneet. On se aika narsissi.
Uddskatan Hanko
Jos sitä asuisisiskin Hangossa niin kulkisisko sitä vaan rannoilla ja keräilisisis lintujen osia ja kuvailis kallioita? En tiedä, varmaan joku hankolainen tietää. Västäräkki katselee jo nyt etelään, odottaako se vielä jotain saapuvaksi vai suunnitteleeko jo paluuta. Kukkiakin näin, ketunleivät olivat loistossaan ja valkovuokoissa niin paljon terälehtiä, etteivät mahtuneet yhteen kerrokseen. Se Uddskatanista tällä kertaa.
(Vähän jo alkaa hävettää, että omasta kotikunnasta viimeisin kuva on ties milloin.)
