Posts Tagged: forest
Ties monesko Lystilän yöt
Syksyn yökuvaukset olen monesti aloittanut ja monesti jatkanut Lystilänmäen yksinäisiä puita kuvaten. Taustalle on saanut mustan yötaivaan. Tänään olikin kuutamo. Taivas oli valaistu. En muistanutkaan, miten kirkkaasti kuu voi valaista myös mustan maan aikaan. Hiljaista, kuuluu puron solinaa, joutsenia, korppi, harmaahaikara, lentokoneita ja välillä autojen ääniä. Maisema on tutun näköinen, mutta jotenkin uusi. Palataan parin viikon päästä asiaan olisiko pimeys erilainen.
—
Taas meni viikko
Ei ollutkaan koivut vielä ihan nakkena. Ei ollut tarpeeksi sateinen ja tuulinen viikko. Seuraavalla kerralla kun tuonne menen, ovat lehdet saaneet varmasti kyytiä.
Sarjasta: Hyvä, ettei koko mettää kaadettu – kuuset jäi
Juu, hyvä että jotain jätettiin. Viime vuonna lokakuussa (linkki) kiersin tuota kiveä ja hain sopivaa kulmaa, mutta aina oli joku puu tiellä. No, eipä ole enää, nyt on tilaa.
Lampipläjäys
Motot ovat liikkeellä (ja likellä). Nauti niin kauan kuin voit. Toivotaan, että ainakin seuraavat 15 vuotta.
—
Sarjasta: Hyvä, ettei koko mettää kaadettu
Kiva olla taas Suomessa. Täällä vähän ihmisiä, mutta monta hirvikärpästä. Tuo on toinen reitin varrella olevista lempikoivuista. Jännää sanoisi Pekka Pasilasta, että tuo on jäänyt pystyyn. Oliko se niin sairas ja huono, ettei kelvannut edes energiapuuksi. Hyvä niin, mielenkiintoista tuon elämää on seurata.
Lomapäivä ensimmäinen, mutta mitä näitä laskemaan
Olen profiloitunut luontopainotteiseksi sekakuvaajaksi ja jo nimenikin velvoittamana menin metsään. Metsä se minulle on vaikka puupellolta näyttää. Kuusetkin kaadettu ennen kuin pääsevät edes pikkujoulupuun mittaan. On siellä vihreyden keskellä saarekkeita, jonne ei moton koura yllä.
—
—
Siniharmaa hetki
Päivän pidentyminen eli valon lisääntyminen näkyy jo selvästi. Valkeus tulee läpi harmaan pilven. Ennen sinistä hetkeä on siniharmaat tunnit. Nautitaan vielä, kohta ne lumet taas lähtevät.
Riippukoivusta olen huolissani. Eihän se nyt vielä taitu, eihän.
—
—
Suunnitelma Vp
Piti mennä suunnitelman mukaan paikkaan A, mutta punanutut pitkine pyssyineen olivat varanneet ainakin parkkipaikan. Vaikka uskonkin metsästyksen olevan kurinalaista ja ohjattua toimintaa, tunnen oloni epämiellyttäväksi puskissa rymistellessäni. Otan käyttöön suunnitelman VP eli varapaikka. Ensin kiersin erään pienen järven. Ensi kerralla kierrän sen vielä kauempaa. Hirveetä ryteikköä ja vettä. Loppuajaksi siirryin seesteisimmille seuduille kävelemään teitä pitkin. On tuo lumi kaunis somiste pieninäkin määrinä käytettynä.
—
—
—
Kuutamolla
Kuutamo metsässä on yksi turhauttavimmista kuvausajankohdista. Liian pimeää yhteen ja liian valoisaa toiseen. Jään odottamaan lumipeitettä kuutamolla, jolloin varjoja on enemmän kuin mustassa maassa ja uutta kuuta ilman lunta, jolloin taivas on musta ja tähdet erottuvat paremmin. Sitten on näiden kuvien säätäminen. Ihan hukkaan heitettyä aikaa, koska kenelläkään ei kuitenkaan ole samoja kalibrointeja kuin minun näytössäni. Kännyköistä nyt puhumattakaan.
—
—
Talvi todellakin yllätti
Jäi vielä toiseksikin päiväksi, eikä siinä mitään, lomakin jatkui. Edelleen oli mukava olla ulkona, ihmetellä erilaista valoa ja muuttunutta maisemaa.
—
—
—
—
