Voiko lunta syödä?

No voi toki. Olikohan se ennen puhtaampaa. Aika karsean näköistä on tuo jäälle jäävä sulamisvesi. Hyi.

Päivän viimeiset säteet

Väri-iloittelu jatkui auringonlaskuun asti. Kannatti lähteä.

Paluu Painiojärvelle

Onpas aikaa vierähtänyt edellisestä. Ensin oli huonot kelit. Sitten olin krapulassa. Sitten tulin kipeäksi. Sitten toivuin. Ja sitten erään surkean harmaan sunnuntain aamu muuttui aurinkoiseksi iltapäiväksi ja illaksi. Siirsin itseni henkiseen kotimaahani. Nuo värit, ihan tajutonta tulitusta.

 

 

 

 

Salo, hyvää ja kaunista 6

Salossa on kivaa se, että siellä karhutkin voivat kulkea vapaasti keskustassa. Talvellakin?

Missä muussa suomalaisessa kaupungissa on taidemuseo, joka järjestää niin pienillä resursseilla niin kansainvälisen tason näyttelyitä. Häh? Ei missään. Heikki Willamo Salossa taidemuseo Veturitalli 4.2.2017 alkaen. Eikä tässä vielä kaikki, jatkona muille ulkomaan elävien näyttelyille syksyllä Elliott Erwitt.

Salo, hyvää ja kaunista 5

Epäilemättä tuo 100 % American Style on hyvää. Kaunista on, että tuossakin kioskissa jaksaa aina joku yrittää. Välillä taukoa on vähemmän ja joskus enemmän. Edelliset lähtivät lomalle – eivätkä palanneet. Kaunista on tuo kioski-kyltti, joka on jäänyt ties kuinka monennelta edelliseltä yrittäjältä Se on yksi ajan kerrostuma. American style grill kioski 100 % – tasan.

Pahkavuoren kioski

Salo, hyvää ja kaunista 4

Enpä sanoisi, että Rautatiesillan ja Mariansillan alue olisi mikään ruma olisi näin valaistuksen aikaan. Oletuksella, että keinovaloista tykkää. Valokuvaajalle eri valkotasapainoiset valonlähteet tuovat mukavaa väriä pimeyteen. Vandalismin seurauksena rautatiesillassa on vain kolme valaisinta. Suurena haasteena olisi saada jokaisen spotin alle yhtä aikaa ihminen. Se on vaikeaa jo senkin takia, että pitäisi olla yhtä aikaa kolme ihmistä liikkeellä pimeän aikaan. Muutenkin jännityksellä odotan, milloin kohtaan ensimmäisen ihmisen.

 

 

 

Rantu horisontissa

Tämä voisi olla hyvää ja kaunista Salossa, mutta tietääkseni sumu ja aurinko eivät kuitenkaan ole vain salolaisia ilmiöitä, vaikkakin tämä Salossa tapahtuikin.

Oli sumuinen aamupäivä, paksu verho lähellä maanpintaa. Eteenpäin sumua, mutta ylöspäin kirkas sininen taivas. Sumuverhoon tuli hetkeksi pieni rako, jolloin horisonttiin – no ei se varsinaisesti ole horisontti – tuli valaistu raita, juova, rantu, viiru, mten vaan. Samalla maisema muuttui eri väriseksi. Hetken päästä rako umpeutui ja maisema muuttui taas harmaaksi. Hieno ilmiö, oi jospa oisit saanut olla muu-kaa-naa.

Salo, hyvää ja kaunista 3

Ympyräparkin luistinrata on ainakin hyvää ja kaunista. Normaalisti parkkialueella on autoja. Mitään ihmis- tai autoilijaryhmää erikseen leimaamatta ja tarpeettomasti yleistämättä jää näiden jälkeen monesti röykkiö roskia. Parkki on työmatkani varrella ja sen ajan kun tuo jää on tuossa, niin eipä ainakaan roskat ärsytä. Se on hyvä se. Näillä keleillä tilapäistä kaikki on vain, siinäkin on puolensa.

Metsäläisyyteni näkyy tästä kuvasta. Onhan siellä ihmisiäkin, mutta kyllä nuo valot ja jää ovat tärkeämmät.

Salo, hyvää ja kaunista 2

Yksi Salon mukavimmista paikoista on Halikonlahden rannoilla olevat vanhat jätevedenpuhdistamon altaat. Paikalla on kaltaisteni linnunkyttääjien lisäksi paljon myös tavallisia ulkoilijoita. Olen monesti ihmetellyt miten paskaputken pää voi olla niin kiinnostava.

Halikonlahti

dddd

Halikonlahti

Salo, hyvää ja kaunista 1

Toisten seinien suttaaminen on rumaa. Onko se rumaa myös silloin jos haluaa kertoa jotain näin kaunista? Laitettu vielä huutomerkkikin perään. Kun tuo tulee oikein sydämestä tai alavatsasta tietää kumpikin osapuoli, että nyt ollaan tosissaan.

Asemakatu