Vuoden virkistävin ja jännittävin luontokohde löytyy nuolen suunnasta. Voi jäädä jopa ainutkertaiseksi kokemukseksi.
Hyvät jäät sulavat pois. Ehti jo tulla ainakin kymmenen sentin paksuiseksi. Olisikin ollut perin omituista jos talvi olisi jo nyt saatu pysyväksi.
Meillä oli hetkemme, mutta nyt näyttää, että talven tuloa on siirretty. Olkoon tämä muistimerkkinä tästä päivästä ja katsotaan miten myöhemmin uudelleen.
Lokakuu lähenee loppuuaan. Vielä tuli yksi aurinkoinen päivä. Taivaalle erikoinen sininen ja ruovikkoon heleän keltainen. Ensi viikoksi säätiedotus lupaileekin jotain muuta väriä.
Vielä löytyy väriä. Vain hetki ja siirrytään marraskuuhun. Valo vähenee. Kaunis keltainen muuttuu ruskeaksi.
Juuri sai hän lehtensä ojennukseen ja nyt ne alkavat taas tippua. On ne kuitenkin mukavammat kuin ikivihreät muovilehdet.
En voi lakata ihmettelemästä – se nyt vaan on sellainen sanonta – sitä, miten taivas voi auringonlaskun aikaan olla idässä niin eri värinen kuin lännessä. Jatketaan ihmettelemistä.