Kalustopäivitys Pixel 7A
Vähän yli kolmen vuoden käytön jälkeen Xiaomi sanoin sopimuksen yksipuolisesti irti ja ilmoitti, että ei toimita enää Android-päivityksiä. Laite siis vaihtoon. Uuden laitteen vaihto meni periaatteella, että haluan Google Pixel puhelimen, etsi joku syy, miksi et ostaisi sitä. Rinnalla kulki vaihtoehtona myös IPhone 13. Antero veti voittoarvan ja kiri voittoon 150 euron erolla.
Koska tämä on valokuvauspainotteinen sivusto, eikä mulkukka soittele, niin arvioin laitteen valokuvausominaisuuksia. Terävyysalue saisi olla pidempi. Kuvassa vasemmalla ei ole naulakon koukku vaan kärpänen, epäterävä. Pixelin kuvista on sanottu, että JPEGit ovat liian värikkäitä ja DNG:t jotenkin sumeita. Näin saattaa ollakin, riippuu tietenkin mihin vertaa. Jos vertaa Fujin RAW-kuviin, niin eroa on. Toisaalta, kuvat kuitenkin menevät monilla ties minkä filtterin ja softan läpi, niin mitä sillä on loppujen lopuksi väliä. Itse yritän ottaa kuvia ja jättää tekniikan ja piippailun muille.
Tästä kuvasta – joka on muuten Turusta – opin uuden jutun. Ikinä ollut kuullut Motion JPG:stä. Pixel ottaa siis kuvasarjan ja valitsee puolestani parhaan. Voin kyllä esittää omankin mielipiteen. Otin ominaisuuden pois päältä. Siinähän menee ratkaisevan hetken idea ihan poskelleen jos jotain videoo aletaan ottaa.
Pientä polttoa, ennallistamista
Teijolla tehtiin toukokuussa 2023 pienen alueen ennallistamista polttamalla. Ei mitään täystuhopolttoa, vähän kärvennettiin. Yllättävää, kuinka paljon mustasta metsästä löytyy värejä. Hienoja ruskeita ja vihreitä. Pitää seurata, miltä ensi vuonna näyttää. Yllättävää, jonka huomasin vasta seuraavana päivänä – ei tuoksunut palaneelle.
Valkosipulin sadonkorjuu
Kasvusto lähti keväällä hyvin alkuun. Sitten alkoikin se kuiva kausi. Varret alkoivat kuivua kastelusta huolimatta. Osa sipuleista meni yli ja alkoivat aueta jo maassa. Lajikkeita on neljä, pitää vain löytää vielä muistiinpanot, mikä on mitäkin.
C G D FH DD
Sitten menikin jo viivasto sekaisin. (Kumpi se taas olikaan H vai B?)
Kaikkea sitä
Erikoisia asioita tapahtuu. Olin erään pellon reunassa kyttäämässä kottaraisparvea. Vaihdoin paikkaa ja huomasin peltotiellä olevan alumiinin värisellä peitteellä peitetyn kasan. Kuormalavoja oli vielä painoina joissakin nurkissa. Kun mietin, niin olen minä sen ennenkin nähnyt. Ajatellut, että jotenkin liittyy maatalouteen, lannoitetta, kalkkia tai jotain muuta jemmattu. No eipä ollut.
Varmaan arvaat mihin huomioni kiinnittyi. Ööö. Mustaihoinen nukke ilman päätä. Voit jatkaa ajatuksen kehittylyä omassa päässäsi aivan vapaasti.
Uskalsin kuitenkin kurkata pressun alle. Siellä oli toinenkin nukke ilman päätä -valkoihoinen – ja yksi musta päällä. Ei liene ollut kyse mistään seremoniasta. Lisäksi vaatteita, mattoja, pahvia, lastenistuin, jotain muuta roinaa. Joku on siis päättänyt perustaa pelloreunaan oman pikku kaatopaikan ja ajatellut, että jos sen peittää pressulla, niin sitten se ei ole kaatopaikka vaan hylättyjen tavaroiden ulkovarasto. En tiedä kuka on siivonnut ja näin toiminut. Tohtisko huomauttaa maanomistajan edustajaa.
Instagramiin en ajatellut tätä laittaa. En edes halua ajatella, kuinka monella tavalla tämän voi ymmärtää väärin. Häshtäg #visitsalo, niin saisi kaupunkikin mainosta.
Pioni
Ei ollut tämä pikkupioni sateenkestävä. Viikkoja kärsitään kuivuudesta ja sitten tulee peukalonpään kokoisia tippoja ja lehdet putoaa. No olisivat ne muutenkin kohta lähteneet.
Naivistit Iittalassa 2023
Perinteinen kesäretki. Sisältö pitkälti samaa kuin ennenkin, ei siitä enempää. Käy katsomatta, sillä se selviää.
Huomioni kiinnittyi tähän penkkikaksikkoon. Tässähän olisi aihetta vaikka mihin. Tästä sitä saisi naivismia ja surrealismia ihmisiä sopivasti sijoittelemalla. Vai ovatko nämä jotain jumppalaitteita. Kun laitoin lompakon takataskuun, niin istuin jo aika suorassa.
Omakuva
Naavaa puskee korvista, paikat kuluneita tai lahoja, harmaata on.
Akkujen hoitoa
Lataamassa omia ja purkamassa dronen akkuja. Ei näkynyt savannilla leijonia tai suomursuja, tällä kertaa. Karpalo on kukkinut hyvin, joitakin lakan raakileita. Sudenkorentoja sen verran, että taas tuli mieleen, että pitäiskö taas aloittaa niiden vaaniminen. Taas tulisi lisää raahattavaa.
Onoma kesänäyttely
Fiskarsissa Onoman Arts and crafts and rabbit holes näyttelyssä.
Tuo ensimmäinen on Petri Eskelinen Kotimyrsky. Hieno, kuva ei spoilaa työtä, vaan se pitää käydä itse kokemassa. Pöydän alla on moottoreita ja magneetteja, jotka saavat lusikat heilumaan. Alkaa tulla ääniä ja keskustelu on käynnissä.
Toisessa kuvassa Tommi Toijan poikahahmo, näistähän nyt kaikki tykkää.
Kesänäyttelyn idea kaninkoloista ja labyrintistä oli ihan kiva. Turhaa energiaa meni siihen, että missä ollaan ja mistä mennään. Huoneet olivat aika pieniä, mutta onneksi satuttiin rauhalliseen hetkeen. Ruuhka-aikaan olisi mennyt minulta läpikävelyksi.
