Kateuden vallassa
No ei oikeesti, mutta vähän. Piti olla kateellinen maalareille, joilta ei koskaan lopu dynamiikka kesken. He saavat tarvittaessa loihdittua hangelle laskevan auringon heijastuksen, hangen valkoiseksi ilman, että taivaaseen tulee paletin kokoinen reikä. Heiltä ei kesken kaiken päivitetä siveltimiä niin, että yht’äkkiä väri tuleekin vain vastakarvaan tai värituubin korkki aukeaa myötäpäivään. Toisin on minulla. Mikään ei onnistu, Lightroomit, WordPressit ja Windowsit päivittyvät yhtenään ja sitten ihmetellään, että mitä v#*¤#& on taas tapahtunut.
Luonnon muotoja
Taas yksi minulle käsittämätön juttu. Miten metsäautotiehen on voinut jäädä tuollainen kuvio. Miten tuo kivikin on sattunut juuri tuohon korvan kohdalle. Vannon, etten ole mitenkään kuvaa tai maisemaa manipuloinut. Monessa kohtaa tietä oli paikkoja, joissa ei ollut lunta. Monesti ne olivat pyöreitä ja joskus jotain tällaista epämääräisempää.
Talvi tulla …
Edellisen viikonlopun vesisateet eivät murskanneet tai sulattaneet kertynyttä jääkantta vaan vesi olikin jäänyt jään pinnalle. En silti vieläkään menisi kokeilemaan. Jäätiet olivat poistuneet ja niiden tilalle olivat tulleet lumiväreilyä. (Noissa oli ISO100 2.8/25, vielä pysyi kopteri paikoillaan eikä liike-epäterävyyttä ole havaittavissa.)
—
Eläinten jälkiä
Tästä kävi kissa, ravasi kettu tai parijälkihyppeli lumikko. Voisitko eläin laittaa hiukan persoonaa peliin, ettei tarttis arvailla. (Lumikko se oli. Ei olis ketulla pito riittänyt noissa mutkissa.)
Metsä on surullinen
Kuvaa ei ole käsittely. Käsittely on tehty jo aikaisemmin.
Talvi on tulevinaan
Hyvä alku on, mutta näyttää siltä, että pari askelta otetaan taaksepäin lähipäivinä. Järvi on jäätynyt ja mennyt railoille. Mielenkiintoisia kuvioita. Onko railosta tullut vettä ja lumi jäänyt siihen kiinni. Vasemmassa reunassa on kuin levähdysalue ja keskemmällä hieno esimerkki kun suunnittelija tussista loppuu väri. Melkein saatiin tien suunnittelu valmiiksi. Mavicin patterit kestivät tuon parin asteen pakkasen hyvin kunhan piti ne taskulämpiminä ennen käyttöä. Valot ovat tosi vähissä tähän aikaan. Luulin, että ohjain tai joku on taas rikki kun näkymä ohjaimen ruudussa näytti mustavalkoiselta. Tälläisen kuvan vielä sommittelee, mutta puukuvien kanssa menin mettään.
—
Merkkejä luonnossa
Kokenut luonnossaliikkuja osaa tulkita luonnon merkkejä. Laduille, poluille, metsätöille ja hirvipassipaikoille on omat merkkinsä. Jäätie merkitään näin. Olet sydämellisesti tervetullut kokeilemaan. Kaksi vuotta sitten näin toisenlaisen jäätiemerkinnän ,nopean reitin hautausmaalle.
Pakkasiltakävelyllä
Teijon Sahajärven seudulta on vaikea löytää sellaista suuntaa, että saisi puhtaan taivaan. Läheiset kasvihuoneet tuottaa ihan järjettömän määrän valoa taivaalle. Toisessa suunnassa taas jossain vaiheessa alkaa loistaa laskettelukeskuksen valot. Oranssi taivaanranta on ruma, mutta tuollaiset yksittäiset valaistut yöpilvet ovat melko koristeellisia. Muissa kuvissa tuo kirkkain piste on Mars.
—
—
Koivikko auringonlaskussa
Päivän jo hämärtäessä ja vatsan kurniessa melkein ohitin tämä paikan. Laskeva aurinko värjäsi koivikon sellaisen punaiseksi, jota en näihin kuviin valitettavasti aivan saanut. Mielenkiintoista oli, että kun meni koivikon päälle, sieltä ei punaista löytynyt lainkaan. Näitä kuvia ottaessa tuli myös selväksi, että Mavicin polttovälillä tulee melkoisia vääristymiä. Kuvakulmien pitäisi olla linjassa maiseman kanssa jos haluaa, että puut pysyvät suorassa. Voihan ne Lightroomissa suoristaa, mutta silloin ne vasta korneilta näyttävät. Toisessa kuvassa männyt ovat kutakuikkelis suorassa, mutta reunimmaiset koivut alkavat kaatua oikealle. Kolmannessa kuvassa taas millään ei ole mitään väliä, tämä kuuluu dronegenreen.
Loppuun vielä yksi kuva (146 m), joka selittää miksi jotkut haluavat lentää tai olla lintu. Kaikkien hakkuuaukkoineenkin maisema voi olla kaunis.
—
—
—
Auringonlaskun ihailua koivikon läpi
Aurinko oli laskemassa. Eihän tuosta risukasasta saanut hyvää kuvaa vaikka kuinka kierteli ja kyykisteli. Otin sitten tuollaisen. Siinä ei risut häiritse ja aurinkokin näkyy vielä.
