Hamarijärvi syksyllä on yksi minulle mieluisimpia lähiluonnon kohteita. Auringon laskiessa maisema värjäytyy punaiseksi. Satoja hanhia ja kymmeniä kurkia kokoontuu yöksi rannoille. Mölinä ja liikenne on melkoista. Sattuipa täysikuukin nousemaan, sitä ei ihan joka ilta ole ohjelmassa. Miten se noin repaleinen oli.
Mulla on uusi lelu, mutta en vielä tiedä mitä sillä tekisi. En ainakaan vielä heittänyt sitä kaivoon, jorpakkoon tai vesilintuun. Tutkitaan.
Vielä oli tästä lomajaksosta sen verran päiviä jäljellä, että ehti käydä Tallinnassa. Tässä vaiheessa kaikki oli vielä aurinkoista ja tyyntä. Matkavaraussysteemeihin voisi lisätä yhden lisäominaisuuden. Matkaa varatessa se voisi kysyä: “Haluatko todella varata matkan haluamisillesi päiville, vaikka matkakohteessasi onkin juhannus ja voitonpäivä, jonka vuoksi kaikki museot ja galleriat ovat suljettuja.”
On se Itämeri kaunis, kun sitä katselee laivan kannelta ja on tyyntä ja aurinkoista. Laivan potkurivirran vesikään ei ollut vielä yhtään vihreää.
Muutama päivä vapaata. Täältä tullaan Tukholma. Maisemasta ja väreistä tuli mieleen J M W Turner mieleen. Turner tuskin olisi laittanut horisonttia keskelle kuvaa ja etualaa noin tyhjäksi. Paitsi, koska kannella oli aika kylmä ja vetoinen ilmapiiri niin saattaa olla että olisi jäänyt Turnerilta maalaaminen kesken. Oli miten oli – täältä tullaan – vaikka tässä vaiheessa Maarianhamina onkin seuraava pysähdys – mutta tullaan kuitenkin.
Pitkästä aikaa tänään oli muutakin kuin harmaata. Näytti kuin harmaakin olisi ollut värikkäämpää kuin ennen. Sitä se ensilumi on.
For a long time it wasn’t gray day. Looked that even gray had more colors than before. It’s first snow and you can see it.
Onkin ollut taukoa ja sillä välin on ehtinyt tulla syksy. Seuraava kuva on matelijakuva eli pidä ainakin pari päivää taukoa jos olet käärmekammoinen.