Herra TP perheineen lähetti heinäkuussa -65 kortin herran RL:lle perheineen Tampereen Kalevaan. Lähetti terveisiä, toivotti tervetulleeksi messuille ja pyysi samalla käymään heillä.
Paikan löytäminen ei ollutkaan niin helppoa. Samoin polttoväli herättää kysymyksiä. Millähän näitä joskus kuvattiin. Kuvan parempaan käsittelyyn ei minun ruutuaika riitä.
Seison niillä sijoilla, missä valtakunnan superjulkkikset ovat laulaneet, seisoneet ja hyppineet kymmeninä kesien torstaina. Vaikea kuvitella, että tuossa edessä on puolen vuoden päästä torstaina noin puoli miljardia ihmistä laahustamassa kesäfiiliksissä. Susikoira Roi ei mahdu silloin mukaan.
Lupaan, että tänä vuonna otan joka kuukausi kuukauden parhaan valokuvan.
En lopeta siitä valittamista, että talvi on kylmä, yö on pimeä ja kuvat näyttävät hyviltä vielä siinä vaiheessa kun niitä ei ole ladannut someen tai nettiin tai jonnekin. Miksi ei vieläkään ole keksitty vaikka edes 23″:n kännykkää, mistä kuvat näyttäisivät paljon paremmilta.
Kuvassa on Salosta punaisten lyhtyjen alueelta.
En vaan kertakaikkiaan saa talvesta otetta. Ellei ole kosteaa ja kova tuuli, niin on kova pakkanen. No – kova ja kova – -12 alkaa olla liikaa. Oli miten oli, niin kivat värit ja valot oli Halikonlahdella. Sinne sentään uskalsin kun auto oli alle kilometrin päässä. Tarkimmat pikselinpiippaajat varmaan ihmettelevät miten tuo merkkitaulu on valaistu takaa, vaikka valo tulee edestä. (Tähän asti olen ollut oikein tyytyväinen Fujin jälkeen. Kroppia on annettu sen verran, että saa kuvasuhteen 4:3:ksi. Objektiivina eli linssinä oli Fujinon 50 mm/f2.0 eli 50 mm Fujicron.)
Tiedä sitten, että mikä oli ajatus, mutta tällainen tästä tuli. Huomio kiinnittyy siihen, mitä ei näy. Valosaaste. Kuuta ei lasketa.
Kuvassa, niin kuin näkyy. Edellisenä iltana oli saanut vielä kuun tuonne taustalle. Ajattelin, että ei se ole päivästä kiinni, mutta niinpä vain olikin. Eipä mennytkään samaa rataa seuraavana iltana.
Pitäähän sitä testata Fujin pimeäominaisuuksia. Kyll kelpaa, tarkennus joskus hakee kun on oikein pimeetä. Eikö ollutkin hyvä testi.
Pimeitä kujia kuljeskelin. Sen taas huomasin, että kyllä on valosaastaa taivaalla tällaisena pilvisenä aikana. Taivaan kun ottaa taustaksi, niin välillä on ledin sinistä tai ällöttävän ruskeaa. Yäk.
En kyllä ala kymmentä kilometriä iltaisin kävellä jos kuvat eivät tuosta parane. Otetaan vaikka drone ilmaan ja tutkaillaan tuota valosaasteen määrää.
Sataa, ei sada, aaltojen loiske, korppien juttelu. Eväätkin jo syöty. Ei viitsisi lähteä kotiin. Tallettaa mieleen vielä viimeiset mielikuvat.
Pohdinta siitä, pitäisikö ryömiä lähemmäs vai ostaa pidempi putki. Ihan turha kantaa mitään tykkejä mukana. Alemmasta kuvasta, ylimmällä langalla, ensimmäinen lintu vasemmalta – västäräkki. Loput ovat kottaraisia. Lintukuvaukseen 35 mm (50 mm ekvivalentti) riittää – MOT.