Posts Tagged: landscape
Kotimetsässä
Kotimetsä on kotimetsä, satoi tai paistoi. Viikossa olivat jäät lähteneet, kuikat, rastaat, peipot, punarinnat, kirviset, pupuset, ym, ym, ym tulleet runsaslukuisesti ääntä pitämään.
Matkalla
Illalla lähtiessä näen ikkunasta puita. Matkan varrella näen ikkunasta puita. Ennen nukkumaan menoa näen ikkunasta puita. Ja taas aamulla …
Suomen metsistä tiedä, mutta puita ainakin on.
—
—
Koekävely
Tänä vuonna on hiihtometrejä niin vähän alla, etten tohdi suksille lähteä. Kävelyjalat ovat olleet säännöllisesti käytössä, niiden kanssa kyllä pärjää.
Sinistä viivaa 10 kilometriä seurailin, kuvia näppäilin neljä. Ensimmäisessä on poliittinen piiloviesti, jonka saa kuvankäsittelyllä näkyviin. En päässyt vielä aivan erämaan vaikutuspiiriin.
—
—
—
Pienellä järvellä viimeisillä jäillä
Vanhoja pilkkireikiä tutkailemalla näytti, että jäätä on ainakin 40 senttiä. Helteistä huolimatta jää kantoi vielä oikein mainiosti. Päällimmäinen kerros vähän rannassa yritti pelotella. Jäälle pysähtyessä kuuli kun lumi oikein kihisi ja sihisi auringon paisteessa. Luulen, että seuraavalla kerralla kuljen vain rantoja pitkin.
–
–
Hanko-päivä
Perinteinen kevään päiväselti Hangossa käynti. Ei muuta kuin rannalla kävelyä ja ihmettelyä, että tietävätköhänn hankolaiset kuinka hieno paikka tämä on.
–
–
–
–
–
–
Pääsiäismunien aikaan
En ole vielä tottunut kesäajan valoisuuteen. Lumisena aikana kelloja voisi siirtää vaikka taaksepäin. Oli miten oli, niin keltasirkut voivat olla asiasta eri mieltä. Alkuvuonna niitä ei ollut missään. Sitten yhtäkkiä niitä roikkuu joka oksalla. Omalla pihallakin oli pari. Punatulkku on vielä kateissa, milloinhan se ilmestyy. En keltasirkkuha varsinaisesti hakenut, vaan sitä isoa munaa, jonka oli määrä nousta 19:53 ja oli tapansa mukaan ainakin vartin myöhässä. Heinäahteen mäki oli ilmeisesti raskas nousta.
Aurinko paistaa, ei ole aikaa
Vihdoin alkaa jo tuntua keväältä. Kävellä ilta-auringon paisteessa järven jäällä. Kun ei haluaisi tulla pois eikä antaa aikaa muulle, silloin on ilmeisesti oikeassa paikassa.
Suurella järvellä
Pienellä järvellä ei tapahdu mitään. Tämä on tätä aikaa kun talvi vain on, jämähtänyt. Pitäisi vain malttaa odottaa vielä muutama viikko. Ei suurellakaan järvellä mitään tapahdu. Mittakaava vain on isompi. Voiko tapahtumattomuus olla isompi?
Siniharmaa hetki
Päivän pidentyminen eli valon lisääntyminen näkyy jo selvästi. Valkeus tulee läpi harmaan pilven. Ennen sinistä hetkeä on siniharmaat tunnit. Nautitaan vielä, kohta ne lumet taas lähtevät.
Riippukoivusta olen huolissani. Eihän se nyt vielä taitu, eihän.
—
—
Kun talvi tulee tosissaan
Tein viime vuonna uudenvuodenlupauksen, että kuvaan enemmän kotikaupunkia kuin aikaisemmin. Enpä sitten montaa kuvaa ottanut. Salolla on niin kivat naapurit, että enemmän niistä tuli kuvia.
Kotikaupungissa on monesti vähemmän ihmeteltävää kuin vieraassa kaupungissa. Otsikkoon liittyen, kun tulee oikea talvi, tarvitaan lumenkaatopaikka. Lumenkaatopaikka on yksi asia, mitä ihmettelen. Toisella puolella tietä on penkka, johon eräänä erittäin runsaslumisena talvena kerättiin lunta, koska sitä ei enää muualle mahtunut. Penkka erottaa yhden jätevedenpuhdistamon käytöstä poistetun altaan Halikonlahdesta. Kuulemani mukaan penkka on perustettu aika epämääräisellä materiaalilla – kaatopaikkakuormilla. Lumesta sulava vesi voisi suodattua maahan tai valua altaaseen, joka on siis jo valmiiksi aika rikasta vettä. Lunta ei kuitenkaan saa kasata tälle aluelle, koska se on Natura-aluetta. Lumen saa kuitenkin kasata merenrantaan, se ei vissiin ole Naturaa. Ottaen huomioon, mitä nykyisin tiedetään lumensulamisvesistä, niin ihmettelen. Asianhan voisi tarkistaa ympäristötoimistosta, mutta mukavampi olla epätietoisuudessa ja ihmetellä. Eikä lumiasioita muutenkaan tarvitse ihmetellä kuin puolet vuodesta.
