Viime päivinä miettinyt taas omaa kuvaamista – en tarkoita selfien ottamista – ja kuvaa ylipäätään. Kohta kuvaa ei tarvitse ottaa lainkaan, kuva tehdään puhumalla. Vaikka onhan niin tehty jo aikaisemmin. Kuva on puhuttu kuvaksi kummallisella taidepuheella. Varmaan kannattaisi minunkin keskittyä kirjallisten taitojeni kehittämiseen ja jättää kuvaaminen vähemmälle. Saisi sanottua sen mitä ajattelee.

Lopputulema kuitenkin on, että tämä ei ole tekoälykuva eikä digitaalisesti tehty teos. Jätän tämän jemmaan, jos minusta tulee joskus kuuluisa, vedostutan tämän alumiinille, myyn isolla rahalla, jolla kouluttaudun uudelleen ja loppurahalla lapset saavat turvatun tulevaisuuden.