Pitkästä aikaa on-the-road. Huonoja kelejä, henkinen tila ja jalkavamma on pitänyt sisällä ja pihapiirissä. Nyt aurinko paistaa ja jalka toivottavasti kestää. Hip hei kopterin kyytiin.

Drone on ihan kiva, mutta. Ensimmäisen kuvan näin jo kaukaa. Varjot menevät hienosti tuon puron yli jne, jne… Olisi pitänyt ottaa se kuva heti, silloin kun sen näki ja sellaisena kuin näki. Eikä sählätä minkään dronen kanssa. Eihän se ylhäältä näyttänyt siltä. Varjot tulivat, mutta nuo puut muuttuivat puskiksi. Höh.

Toisessa kuvassa näkyy, että kauheen hankalaa tuo rajaaminen. Mielellään käyttäisi koko kennon hyödyksi, mutta ei auta itku, sakset on pakko ottaa käteen. Käyttämäni DJI Air 2s:n polttoväli 22 mm on aivan liian laaja. Tsoomia pitäis saada. Laajakulmaan liittyy myös kuvan vääristyminen, yllättäen sitä on myös ylhäältä kuvatuissa kuvissa, vaikka ei näisssä niin erotukaan.

Kolmas kuva puuttuu, mutta sanon silti, että paljon enemmän pitäisi kuvata, että rutiinit säilyisivät. Dronen kanssa kuvaamisessa häiritsee 1) ääni 2) se että sitä ei aina löydä taivaalta 3) pitäisi olla isompi ja parempi näyttö.