Seuraavaksi, tämän jälkeen aion paneutua tuohon ojaan. Kuvassa siitä näkyy jokunen kymmenen metriä, mutta se on luonnossa kilometrin mittainen. Miten se tehdään, että niin pitkän suoran saa tehtyä ilman viivotinta. Kun katsoi vanhoista kartoista, niin viiva oli olemassa jo 1877. Yhdessä kohtaa on pieni pykälä, kun siinä on tontin raja. Tainnut olla pyykki pystyssä. Soiden ojitusta en ihan ymmärrä, miten se toimii, mutta ei näköjään kahdella ojalla vielä 140 vuodessa tyhjene.

Suon pinta on jotenkin niin abstrakti, ruman kaunista, punaruskeaa oksennusta, kuivia puita, metsän reunan puut maisemaa ihastelemassa.