Joulu on tulossa. Jouluihmisten mielestä kivaa, minun mielestä taas ei. Raatihuoneen toria koristeltiin kovalla tohinalla joulumarkkinoita varten. Japanilaisesta puutarhasta tuttu punavihreä teema toistui täälläkin. Torniteema taasen oli mielestäni korni, niin kuin tämä riimikin. Kun tuohon tolppaan pannaan valot päälle ei 100-vuotinen kirkkoarkkitehtuuri juuri huomiota saa. Jouluevankeliumissa on kohta, jossa paimenet olivat kedolla vartioimassa laumaansa. Tämä tiernapoika pisti lampaat kiinni sen verran tiukkaan, ettei kukaan ainakaan näistä tee tänä jouluna rosvopaistia. Joulupukkikin näyttäytyi. Apurin ilme on paljon kertova.

Raatihuoneen torilla oli valotaulu, missä vaihtuivat numerot. Luulin ensin, että se tarkoitti kuinka monta tuntia on jouluhelvetin avajaisiin. Se olikin laskuri, joka kertoi kuinka monta päivää on siihen, että hyväksytäänkö Hampurin hakemus järjestää olympialaiset joskus vuonna 2100 tai silleen. Kaikki eivät näitä kisoja halua. Enemmän oli julisteita vastaan kuin puolesta.

Joulupukin lisäksi muita kausittaisia kulkijoita olivat tai tulevat toivottavasti olemaan pakolaiset. Tarkoitan, että toivon, ettei kenenkään tarvitsisi paeta. Asemalla oli muovinauhalla rajattu alue, jossa vapaaehtoiset antoivat ruoka-, vaate-, vesi- ja lapsihuoltoa. Junalla tulevat, eivät polkupyörillä niin kuin Norjassa. Pakolaisten lisäksi kaupungilla näkyi kodittomien makuusijoja ja tavaroita. Mikäs sen parempi paikka parkittaa kärryt kuin finanssiministeriön pohjoisen konttorin portaiden eteen.