Monthly Archives: tammikuu 2024

Veturitalli Chen Jiagang

Kuukausien jälkeen pääsi taas katsomaan muiden kuvia. Kiinalaista valokuvaa ei Suomessa ilmeisesti aikaisemmin juurikaan ole ollut esillä. Kannattaa siis mennä ennakkoluulojen kanssa tutustumaan ja katsoa mitä tapahtuu.

Mielenkiintoisia tekniikan, sisällön ja sanoman tasolla. Ison koon filmille, vedokset valtavia, vaikuttava terävyysalue ja syvyysvaikutelma. Haluaisi porautua vielä syvemmälle kuvaan. En muista kokeneeni näin kolmiulotteista vaikutelmaa aikasemmin. Kuvat luokitellaan nykyvalokuvan genreen, mutta siitä ei kannata säikähtää – nämä ovat ihan ymmärrettävästi katseltavia. Aitoja maisema- ja miljöökuvia, jotka on lavastettu. Koristeltu naishenkilöillä ja työmiehillä. Sulavasti nuo ihmiset kuvaan sijoittuvat.

Kuvat ovat isoja – suorastaan valtaviakin joukossa. Veturitallin tila sopii näihin mainiosti. Vaikka ne ovat isoja, niin kannattaa ottaa ne lukulasitkin mukaan. Yksityiskohtien määrä on niin valtava.

Mukana on myös ympäristöteemaisia kuvia esim kaivoksista, metallitehtaista ja patotyömaista. Aiheet esitellään sellaisenaan, eivätkä Kiinan matkailumainoksina tai valtion saavutuksina. Kaikista kuvista en osaa hahmottaa mittakaavaa, miten pieneltä kaivinkone näyttääkään.

Mikäli ympäristökuvista jää paha mieli, niin viimeisen pilttuun Ihanat näkymät kuvien myötä se unohtuu. Hienosti sijoitettu.

Suositukseni on, että ehdottomasti kannatti käydä.

Kulttuurivuosi 2024

En ole kohta neljään kuukauteen käynyt yhdessäkään näyttelyssä. Lokakuusta asti vältellyt koronaa, influenssaa ja muita kiertolaisia, jotta operaatiot ja hoidot menisivät keskeytyksettä loppuun. Museokortti alkaa käytön puutteesta jo kellastua. Tällä näyttelyllä ajattelin aloittaa – ellen sitten sairastu flunssaan kun aloitan työt. Toivottavasti esillä on muutakin kuin lumista metsää.

Lumitilanne 19.1.2024, Salo

Silmämääräisesti arvoiden lunta on riittävästi. Käsi-, jalka ja hartiamääräisesti arvioiden päästään samaan, ellei jopa suurempaan tulokseen.

Vuohensaari, Salo

Kun metsään haluat mennä pientä metsää halkovaa polkua kulkemaan, niin mene ihmeessä. Henkilökohtainen avustajani kiikutti minut metsän reunaan ja näytti suunnan. Osasin poiskin, muuten ei olisi tätäkään kuvaa nettiin ladattu.

Vanhojen puiden ystävien kannattaa täällä poiketa.

Wiurilanlahti

Vaikka nuo ruskeat läikät eivät niin kauniita olekaan puhtaan valkean hangen keskellä (reunassa), niin tuovat ne etualalle jotain katseltavaa.

Vaahteran alla

Olipa virkistävää aloittaa vuosi käymällä kuulostelemassa vaahteran oksien suihkintaa, seurata miten tähdet tulevat hiljalleen esiin pimenevälle taivaalle.

Höpö. höpö – omalla pihalla olin. Testaamassa, kuinka paljon tarvitaan vaatetta kun lähden aamulla kävelemään asemalle. En ole juuri innoissani näistä pakkaslukemista.