Mennä retkeilemään kolmeksi tunniksi ja ottaa kuva lumesta, kreisiä. Näitä kun myöhemmin katselee, saattaa muistaa, että olihan tammikuussa lunta. Kuvan metatiedoksi pitäisi tallentaa näinä ilmastomuutoksen aikoina myös lumen syvyys eli paksuus. Ei sitä tarvitse järven jäällä paljon olla, kun näyttää paljommalta kuin onkaan.
Ainakin sääennusteen mukaan. Odottelen jo helmikuuta, että silloin repäistään pilviverho ja päästään kunnolla paistattelemaan.
Kuinka kauan kestää, että nuo kuuset saavat korkeudessa kiinni tuon haavan, ellei haapa kaadu. Luulen, ettei koskaan.
Tässä oli ennen hieno kuusikko. Olisi kiva näyttää lapsenlapselle ne kannot ja antaa toivotuksen, että jospa sinäkin joskus näkisit tässä niin suuria kuusia.
Onkohan ilmastonmuutoksesta johtuvaa, että monena vuonna talviverkot ovat olleet melkein kilometrin edempänä. Eikö jää kestä? Onko kuha vaihtanut matalampaan?
Kauniiksihan tuo kuura maiseman koristelee. Taitavasti sumu häivyttää maiseman ja poistaa rosot.
Minusta on jotenkin rauhoittavaa ja turvallista, että on joku paikka, mistä saat halutessasi lähes aina hyvän tai ainakin kohtuullisen kuvan. Vaikka tuleekin itseä toistettua vuodesta toiseen, niin on se aina kuitenkin uusi kuva ja uusi aika.
Lunta ei ole suon ja metsän reunoilla, jos sielläkään. Isommat lammikot ovat jäätyneet, kestävät kävellä, mutta tosi liukkaita. Jotkut mättää kantavat, jotkut eivät, ojien kanssa pitää tarkkana. Vettä on tullut aika paljon ja virtausta riittää.
Valkotasapainon kanssa on säätämistä. Tuolta siellä muistaakseni näytti.
Kulttuurivuosi 2023 on avattu – viuh ja pum. Koska Amokseen ei maalaiset kerkiä viikonloppuna, niin mennään sitten muualle.
Sinebrychoffin taidemuseossa oli japanilaisia puupiirroksia. Tämä oli pakko nähdä, koska näitä ulkoilutetaan vain 30 vuoden välein, enkä usko että toista kertaa pääsen näitä katsomaan. Aika moni muu on ajatellut samoin. Porukkaa oli minun näkökulmasta epämiellyttävän paljon.
Hienoja töitä, järjettömän hienoa viivaa ja värejä ja tekniikkaa. Vaikka nuo kankaiden laskokset. (Chobunsai Eishi: Geisha)
Toisena kohteena Kiasma ja siellä Kompassissa pohjoinen. Wihurin kokoelmasta pohjoisen töitä. No, menihän tuo, mutta olis siellä varmaan ollut jotain vielä pohjoisempaakin.
Marja Helanderin videoista tykkään. Ne ovat viihdyttävän hauskoja ja ymmärrettäviä.
Ensimmäisen kerran sain kuviin noin rankat viirut. Ne eivät siis kuulu teoksiin. Mikähän on mahtanut muuttua?
Seison niillä sijoilla, missä valtakunnan superjulkkikset ovat laulaneet, seisoneet ja hyppineet kymmeninä kesien torstaina. Vaikea kuvitella, että tuossa edessä on puolen vuoden päästä torstaina noin puoli miljardia ihmistä laahustamassa kesäfiiliksissä. Susikoira Roi ei mahdu silloin mukaan.
Lupaan, että tänä vuonna otan joka kuukausi kuukauden parhaan valokuvan.
En lopeta siitä valittamista, että talvi on kylmä, yö on pimeä ja kuvat näyttävät hyviltä vielä siinä vaiheessa kun niitä ei ole ladannut someen tai nettiin tai jonnekin. Miksi ei vieläkään ole keksitty vaikka edes 23″:n kännykkää, mistä kuvat näyttäisivät paljon paremmilta.
Kuvassa on Salosta punaisten lyhtyjen alueelta.