Monthly Archives: joulukuu 2020
Aina vaan harmaata
Ainainen valitus harmaasta. Itse asiassa jos miettii, niin ei kesällä montaa väriä enempää ole. Riippuu tietenkin väriopista ja värikartan laajuudesta. Hienoja ruskeita, vihreitä ja punaisia löytyy ympäri vuoden. Lopetan harmausvalituksen ja alan ihastella miten eri harmaan sävyt sulautuvat niin saumattomasti toisiinsa.
Harmaata on
Kuin näin harmaa päivä tulikin. Onneks sentään musta erottuu. Jäätyvä järvi on sitten mielenkiintoinen. Onneksi olen jo niin huonokuuloinen, etten kuule kun se pyytää kokeilemaan kestääkö jää.
Tänään taas huomasin, että vaikka on kuinka nälkä, kylmä ja jano, niin sitä ei huomaa kun innostuu kuvaamisesta. Päässä on valmis kuva ja sitä yritetään tartuttaa kennolle. Kauheaa ähräämistä ja lopputuloksena on kuva, joka kelpaa itselle, mutta eipä sitä juuri muut näe. Kummallista tämä harrastaminen.
Valkoiset läntit luonnossa
Edelleen ärsyttää kun toiset eivät osaa potkaista noita käytettyjä nenäliinoja turpeeseen vaan jättävät ne tuollai näkyvälle paikalle. Ei tarttis isoa kuoppaa kaivaa. Varmaan ajatellaan, että kyllä se maatuu. Maatuu, mutta ei kukaan varmaan perunankuoria ja suodatinpussejaan pihalleen heittele – kyllä ne maatuu. Roskaaminen on roskaamista.
Hamarijärvi Teijo Salo
Tänään oli Hamaripäivä. Tietä pitkin Ryssänsillalle ja sieltä rantaa seuraillen, soita väistellen, peuran polkujen ohjaamana, kevyesti rämpien takaisin autolle. Paljon on Teijolla erilaista maisemaa. Järvikin alkoi jo jäätyä. Kokenut joogalentäjä olisi hyvinkin päässyt luistelemaan.
Punassuon kierto
Sattuipa loma ja aurinkoinen päivä. Päivä nyt on liioittelua, muutama tunti. Tietä pitkinhän sitä suurin osa matkasta tulee sulan veden aikaan. Tulisikin vielä joskus lumitalvi, että pääsisi suksilla kiertämään.
