Monthly Archives: syyskuu 2020
Haluan erottua
Aina porukkaan mahtuu joku, joka haluaa olla erilainen. Olisihan tuo haapa tuolta löytynyt vähemmälläkin laittautumisella.
Koivun keltainen
Koivu, tuo puumailman suomalaisin lehtipuu. Pekka Halosella on talvimaalauksia, joissa ei ole oikeastaan muuta kuin lunta ja ne ovat siitä huolimatta ihan törkeän hienoja.Ei tarvitse olla kummoinenkaan valokuva kun se on hieno – kunhan siinä on koivu.
Immuniteetti
Huh, läheltä meni, mutta onneksi oli tämä koskemattomuuden antava immuniteettiamuletti.
Hiekkakuoppa
Ei enää jaksa eikä kykene kaikkien kaadettujen puiden ja hiekkakuoppien vuoksi stressata. Toki ne aikansa harmittaa, mutta kun ne eivät harmistelemalla vähene. Onhan tuossakin sitä paitsi maisemointi jo hyvin käynnissä.
Vanha koivu
Vielä tämä vanha tuttavuus jaksaa. Kaikki myötätuntoni ja sympatiani tälle. En vain ole koskaan ennen käynyt hänen korkeutensa juurella. Naavaa pukkaa, sieniä tulee ja yläpää harventunut – niin kuin meillä muillakin vanhoilla.
Kielon vuosi
Kielosta on moneksi. Kevään kukinnan jälkeen lehvistöstä löytää varjoja ja heijastuksia. Syksymmällä marjat ja jo väsähtäneet keltaiset lehdet värittävät maisemaa. (Teksti on kuin jostain oppikirjasta tai kielon esittelystä kukkien kauneuskilpailussa.) En ole koskaan kokeillut, mutta onko noin marjat oikeesti niin vaarallisia.
Pieni ruska
On etelässäkin ruska-aikaan värikästä. Pitää vaan mennä matalaksi. Vastahan suopursu oli kevään jälkeen kuivaa ja nyt se alkaa jo valmistautua syksyyn. Niin ne kuukaudet – vai vuodet – kuluvat.
Pyörällä pääsee
Ei sitä taas muistanutkaan, kuinka paljon pidemmälle pyörän kanssa ehtii kuin kävelemällä. Vielä kun malttaa vähän himmailla ja joskus pysähtyä kaivamaan kameran esille. Kymmenen kiloa tavaraa menee selässä vielä ihan sopivasti kun ei tee liian pulleaa kuormaan. Aikaa ei mene myöskään sienien ja marjojen vahingossa löytämiseen. Niinhän se on, että kahta lajia ei pysty yhtäaikaa harrastamaan. Jos ollaan marjassa niin ollaan marjassa ja jos kuvataan niin kuvataan.
Ihan mukavaa lauantaitekemistä.
Piha on edelleen kääntymässä syksyyn
Eilinen oli akileija, tässä on päivänkakkaroita. Olisi pitänyt tehdä rasti seinään. Otin makron esiin, eikä alkanut tuulla. Sen on pakko olla merkki jostain.
Piha kääntyy syksyyn
Kesä meni, syksy tulee. Järjestys on pysynyt samana koronasta huolimatta. Aika vähän taitaa olla ruskeita kukkasia, vaikka ei se värinä mikään ruma ole. Onhan sitä ruskeita vaatteitakin, jos muoti määrää.
