Ei se oikeestaan ole se perinteinen kesänäyttely vaan ensimmäinen kerta Arts&Design Biennalea. Jäin kiinni ajatukseen, että mistä tietää, että se on biennale jos toista kertaa ei ole vielä ollut.
Tota noin. Näyttelytila on jaettu kolmeen rakennukseen. Kaksi on toisessa ja yksi toisessa päässä kylää. Eihän siinä mitään jos keli sallii ja jalat kantavat. Matkalle on heikkojalkaisille varattu parikymmentä penkkiä. Tämä tiedoksi, että kannattaa vähän miettiä missä vaiheessa sen kirveen tai kyntöauran käy Fiskarsin myymälästä hakemassa.
Lyhyesti, minulle ei tämä näyttely oikein avautunut. Vain yksi (no, okei oli kaksi muutakin) työ jaksoi kiinnostaa. Aika harvoin jään katsomaan videoteoksia. Nyt katsoin, alusta loppuun. Jäin koukkuun. Työ oli Aki Sasamoto Donut Diagram 2018. Siinä oli metsä ja metsässä roikkui donitsi.
Vihdoin sain tämän hankittua. Onhan sitä jo tullut harkittua vuosi tai kaksi. Sattui käteen kiltisti pidetyn näköinen käytetty ja kahva, niin kävin kiinni. Laskin, että koska EM1-X ei sitten ollutkaan sellainen jumalkamera kuin odotettiin, niin ei tämä EM-1 II:n ihan heti happane. Jotain on muuttunut I:een verrattuna. Risukossa kuvaaminen on edelleen hankalaa, siihen ei ole tullut muutosta. Asetukset kun vielä saisi kohdalleen.
Pikainen käynti Halikonlahdelle, kamerassa kiinni toinen nimihirviö Panasonic Leica DG 100-400/4,0-6,3 ASPH Vario-Elmar Power OIS