Instagramissa on noin 85.000.000 kuvaa hashtagilla #sunset. Jos nämä olisivat kaikki eri auringonlaskuista niin kuvia olis noin 230.000 vuodelta. Tähän päälle kansalliset versiot. Kyllä silti vielä yksi auringonlasku mahtuu. Eipä tuota ole viime päivinä päässyt paljon ihastelemaan.
Kerätä linnun sulkia saunatuvan ikkunalaudalla olevaan kolhiintuneeseen keramiikkakannuun. Jos minä tekisin noin, muistaisin varmaan jokaisen sulan löytöpaikan ja tilanteen. Niissä olisi valtavasti muistoja. Linnunsulkamuistokirja.
Hienosti kukki mäkitervakko vielä joulukuussa. Hyttysiä ei ollut yhtään. Enpä muistanut kokeilla focus stackingia, harmi. Oli valoista ja tuuleton olosuhde.
Pitkästä aikaa pääsi ulkoilemaan kameran kanssa. Ilman sadetta ja valoon. En taas ymmärtänytkään kuinka lyhyt päivä onkaan. Aamun kaupunkiaskareiden jälkeen pääsi noin klo 14:00 jälkeen kuvauspaikalle. Ei kauaa mennyt kun valo muuttui keltaisesta, punaiseksi, siniseksi ja mustaksi. No musta tuosta puuttuu, mutta sen voi kuvitella laittamalla silmät kiinni.
En tiedä onko kuolleiden kaislojen, ruokojen, kortteiden tai lehtien asettelu jossain kulttuurissa tunnustettu ja tuettu taidemuoto. Kuka pystyisi toistamaan tuon tuulen tekemän luonnollisen sekamelskan. Vaikka kaislat graafisessa rauhattomuudessaan ovatkin mielenkiintoisia tutkittavia ne voivat aiheuttaa levottomuutta. Muutama ruskea haavanlehti kuivassa ruohikossa rauhoittaa kummasti.
Sama paikka kuin 9.11.2015 postauksessa. Sumu on hälvennyt ja paljastaa hakkuuaukion ja alastomat puut. Nyt ei sumuteta.